Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood ilmoitti suunnitelmistaan lopettaa vanerituotannon Suolahden tehtailla Äänekoskella heikon kannattavuuden vuoksi.
Muutosneuvottelut aloitetaan, ja päätös koskee noin 370 työntekijää. Suolahden koivuvaneritehtaan tuotannon on määrä päättyä vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä, ja havuvaneritehtaan tuotanto jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka.
Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kuvasi päätöstä ”shokeeraavaksi ja erittäin surulliseksi”, erityisesti siksi, että vaneritehtaalla on yli 100 vuoden historia paikkakunnalla.
Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila kertoi, että työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia siirtyä Metsä Groupin muihin yksiköihin.
Olisiko paikallinen sopiminen pelastanut työpaikat ja tehtaat?
Suolahden tehtaat suljetaan huonon kannattavuuden vuoksi. Pääluottamusmies Kääriäinen näkee, että ensimmäinen merkki tehtaiden alasajolle nähtiin jo 6 vuotta sitten, kun vaneria jalostava tehdas siirrettiin Suomesta Viroon.
Suomessa on totuttu näkemään tehtaiden alasajoja viime vuosina, koska Suomi ei pärjää valmistuskustannuksissa muille maille. Jopa suomalaiset suuryhtiöt perustavat uudet tehtaansa pääasiassa ulkomaille Suomen sijaan.
Metsä Group julkaisi videon vihreästä siirtymästä pari päivää ennen uutista tehtaiden alasajosta.
Mitä metsäalalla on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja missä on vielä parantamisen varaa? Ratkaisut vaativat yhteistyötä ja monipuolista dialogia.
Vieraina europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.
Kuuntele jaksohttps://t.co/IP1dbZceAl pic.twitter.com/ANZfali5Kl— Metsä Group (@MetsaGroup) October 9, 2024
Monet talousviisaat, kuten Björn Wahlroos, ovat ehdottaneet lääkkeeksi paikallista sopimista. Näin esimerkiksi Äänekoskella olisi nyt voitu sopia työntekijöiden kanssa sellaisista järjestelyistä, joiden avulla tehtaan kannattavuus olisi parantunut ja työntekijät olisivat saaneet pitää työpaikkansa.
Nykyisessä tilanteessa yritykset eivät pysty neuvottelemaan työehdoista paikallisella tasolla, koska ammattiyhdistysliikkeet vastustavat tällaista käytäntöä.
Tämä tekee suomalaisista tehtaista vähemmän kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, joissa monet muut maat ovat jo siirtyneet paikalliseen sopimiseen.
Näin monia tehtaita on jouduttu sulkemaan, mikä on lisännyt työttömyyttä erityisesti pienillä paikkakunnilla, joissa teollisuus on ollut keskeinen työllistäjä.
Puukonisku koko kaupungille
Monella pienemmällä paikkakunnalla tehdas on merkittävä talouden moottori, ja sen sulkeminen voi johtaa kokonaisen kylän tai kaupungin elinkeinon heikkenemiseen.
Tehtaan sulkeminen ei kosketa ainoastaan sen työntekijöitä, vaan myös paikallisia yrityksiä, jotka hyötyvät tehdastyöntekijöiden ostovoimasta. Kun työpaikkoja häviää, paikallinen kauppa, palvelut ja jopa koulut saattavat kärsiä, mikä pahentaa alueellista eriarvoisuutta ja lisää muuttoliikettä kasvukeskuksiin.
Äänekosken tehtaat eivät tule jäämään Suomessa viimeisiksi suljettaviksi tehtaiksi.
