Suomen tilanne Euroopan unionin elvytysrahojen suhteen on herättänyt huolta, sillä Suomi ei ole saanut haettua suurta osaa rahoista, vaikka elvytyspaketin voimassaoloaika umpeutuu elokuussa 2026.
Uusi Suomi haastatteli asiasta finanssineuvos Laura Vartiaa valtiovarainministeriöstä, joka kertoi Suomen saaneen tähän mennessä elpymispaketista tukea yhteensä 498 miljoonaa euroa.
EU:n Koronapaketin maksatukset etenevät hitaasi, tosin vain Suomen osalta, toistaiseksi saatu vasta 498 M€. Pylväät järjestyksessä: vihreä, digi, tuottavuus, sosiaalinen koheesio, terveys. lapset. Suomi panostaa vihreään, Italia kaikkeen muuhun. Suomen luvut M€, Italian Mrd€. pic.twitter.com/mXYQd9k0Jq
— Matti Viren (@viren_matti) October 2, 2024
Suomi maksoi paketista 6,6 miljardia euroa.
Alun perin Suomelle luvattiin elpymisvälineestä 2,9 miljardia euroa, mutta summa on pienentynyt 2,6 miljardiin.
Asiasta irvaillaan myös sosiaalisessa mediassa.
Arhinmäki voisi päästää meidät jo jännityksestä ja kertoa meille koska niitä miljardeja alkaa tulemaan Suomeen. Nyt olisi hyvä hetki.. pic.twitter.com/H8Az0Rucb2
— Jani Räsänen (@janirasanen) September 17, 2024
Vartia toteaa Uuden Suomen haastattelussa, että Suomi ei välttämättä ennätä saamaan kaikkia luvattuja tukia ja niiden saamisessa on tulossa kiire. Jos Suomi ei saavuta elvytysrahoihin liittyviä tavoitteita, ei Suomi voi myöskään tehdä maksupyyntöjä.
LUE LISÄÄ: Marinin hallituksen elvytysrahoja Italian mafialle – Rikoshyöty 600 miljoonaa euroa
Miten elvytyspakettia perusteltiin?
Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), josta Suomi odottaa saavansa rahoitusta, suunniteltiin alun perin tukemaan jäsenvaltioiden taloudellista elpymistä COVID-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä.
Paketin keskeinen tavoite oli auttaa jäsenmaita vahvistamaan talouttaan pitkäjänteisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kautta.
LUE LISÄÄ: EU laittamassa Suomen kulukuurille – Suomen talous kehittyy euroalueen huonoiten
EU:n laajuinen 750 miljardin euron elvytyspaketin kerrotaan kohdentuvan erityisesti hankkeisiin, jotka parantavat ympäristöystävällistä infrastruktuuria, edistävät energiatehokkuutta ja digitalisoivat julkisia ja yksityisiä palveluita.